Elena
Tuttu kasvo
Tallin omistaja
VRL-14038
Posts: 59
Re: 120 cm
Ko: VaA
|
Post by Elena on Apr 17, 2017 17:49:20 GMT 2
Consider the Coincidence
|
|
Esmi
Uusi tallilla
Talliapulainen
Posts: 16
|
Post by Esmi on May 5, 2017 13:04:05 GMT 2
Pikku poika täynnä rakkauttaa
Makasin metsässä sammalilla. Oli todella lämmin päivä. Mittari näytti 21 astetta. Metsässä oli ihanan varjoisaa. Minulla oli nyt taukoa ennen illan ratsastustuntia, joten olin päättänyt lähteä Ufon ja Konstan kanssa metsään. Ufo käyskenteli vapaana, sillä tiesin että se ei lähtisi. Ufo oli viisas. Konsta puolestaan oli pitkässä juoksutusliinassa. Liinan toinen pää oli kädessäni. Konsta oli kasvanut aivan hirveästi. Alienini nyhti ruohoa puun alla Ufoseni kanssa.
Pian metsästä kuului pitkä liuta kirosanoja. Naurahdin huvittuneena, kun Otto rymisi paikalle. "Voi jaska, kuka jättää kantoja keskelle metsää", hän raivosi. Minua hänen raivoamisensa vain nauratti. "Neiti kesäheinä eläpä naura", Otto naurahti ja hyökkäsi kimppuuni. "Ei saa!" kiljuin nauraen, kun kierimme maassa. Lopulta Otto sai minut painettua maahan putäen minua olkapäistä. "Antaudun", naurahdin. "Me ollaan kun pikku kakaria", nauroin. Konsta oli huomaamattamme tullut luokseni.
"No mitä poika", lepertelin Konstalle ja silitin tuon pehmeää turpaa. "Kiitos hyvää", Otto sanoi. Hän oli käynyt istumaan kannon päälle varjoon. "Ole sinä hiljaa papparainen en mä sulta kysynyt", naurahin. Konsta hamusi paitani helmaa. Naurahdin. "Höpsö", kuiskasin. Konsta oli niin ihana. Noukin maasta tupon heinää ja ojensin sen Konstalle. Ennenkuin ehdin kissaa sanoa se oli jo imaistu parempiin suihin. Pieni ahmattini.
Nousin ylös ja puistelin neulaset takalistostani. Vihelsin sitten Ufolle. Tamma ravasi luokseni. Taputin tuon kaulaa. Oli hän vaan niin ihana. Kutsuin Konstaakin, mutta jouduin vähän avittamaan liinalla, että sain ori pojan luokseni. "Otto tuutko, vai pitääkö mun viheltää sullekin?" kysyin ja lähdin kävelemään rantaa kohti molemmat hevoset kummallakin sivullani. Otto juoksi luokseni. "Konsta teeppä tilaa", Otto sanoi ja yritti ängetä väliin. "Älä häädä mun poikaystävää", naurahdin. "Anteeksi madam", Otto sanoi muka mököttäen ja meni Ufon viereen. "Ne on epäreiluja", Otto valitti Ufolle. En välittänyt tuosta vain jatkoin naurahtaen matkaa. Otolla oli kyllä näyttelijän lahjoja.
Pian saavuimme rantaan. Aurinko paistoi suoraan taivaalta. Vesikimmelsi ihanasti ja virta liikutti sitä. Huokaisin. "Otto auta!" komensin Ottoa ja menin Ufon viereen. Otto naurahti ja punttasi sitten minut Ufon selkään. Otto kääri lahkeensa, kun minä maiskautin Ufolle. Istuin tamman paljaalla selällä. Ufo käveli rennosti veteen. Tamma oli selvästi innoissaan, mutta ei alkanut riehua, koska tiesi minun olevan selässä. Konsta puolestaan veti pukki rallia liinan toisessa päässä. Ottokin juoksi täysiä veteen. Hän o li heittänyt paidan pois ja juoksi vain shortseissa veteen. "Otto ota koppi!" huusin ja heitin liinan pään Otolle. Konstaa se ei haitannut. Varsa hyppi pystyyn, pukitti, laukkaili ja räiskytti vettä innoissaan. Ratsastin Ufon syvemmälle niin että vesi ylettyi polviini. Viileä vesi tuntui ihanalta. Minulla oli niin kuuma. Kävin makaamaan selälleni Ufon selkään ja suljin silmät. Ufo käveli hiukan rannempaan missä Otto ja Konsta riehuivat yhdessä.
Uimms varmaan puolituntia, ennekuin nousimme vedestä. Otto otti paitansa ja heitti sen olalleen. Konsta käveli Oton vierellä, kun taas minä istuin Ufon paljaalla selällä. Minä ja Otto sekä hevoset olimme ihan liti märkiä, mutta se ei haitannut. Kesä oli selvästu jo tulossa.
Pihassa meitä odotti Elena. Elena oli sonustautunut kukka toppiin ja sinisiin shortseihin, sekä keltaiseen huiviin ja aurinkolaseihin. Nainen hyöri kukkapenkissä. Elena oli juuri löytänyt sisäisen viherpeukalonsa ja oli innostunut kasvattamaan kukkia tallin viereen. Nainen nousi kukkapenkistä ja pyyhkäisi otsaansa niin että siihen jäi multaa, kun saavuimme pihaan.
"Mitä teille on käynyt?" Elena kysyi selvästi huvittuneena. "Kesä on käynyt. Entäpä sulle?" kysyin osoittaen naisen otsaa, jota koristi upea multa vana. Elena pyyhkäisi nopeasti mullat pois ja alkoi taas puhua. "Toin aamulla jätskiä ja mehua taukotilaan, joten menkääpä syömään. Ei se itsekään häviä", Elena kertoi. Lähdimme kävelemään pikakävelya, sillä tallialueella ei saanut juosta. Veimme hevoset nopeasti tarhaan ja ryntäsimme sitten taukotilaan.
Tästä eteenpäin on kai turha kertoa sillä kyllä te jo tiedätte, että kun Elena tuli aisälle hakemaan osansa jäätelöpaketista oli kaikki hävinnyt ja nuoret löytyivät heinävintiltä nuokkumasta.
// Ihanan hyväntuulinen ja keväinen tarina! Esmin ja Oton välit ovat selvästi lämmenneet oikein kunnolla Hauskaa, että he viettävät paljon aikaa hevosten kanssa Tyypillinen Elena jonkun päähänpiston saadessaan, heti työntouhussa - Elena
|
|